1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Nuoret Juristit ry, Unga Jurister rf. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista nimeä Association of Young Lawyers. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja pöytäkirjakieli suomi.
2 § Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on:
1. toimia ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten juristien yhdyssiteenä;
2. valvoa ja ajaa nuorten juristien ammatillisia, sosiaalisia ja taloudellisia etuja;
3. valvoa nuorten juristien etuja Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry:ssä ja sen toimielimissä;
4. kehittää jäsentensä oikeussivistystä ja -etiikkaa yhteistyössä muiden juristiyhdistysten kanssa ja
5. pitää yhteyttä ulkomaiden vastaavien juristijärjestöjen kanssa.
3 § Toiminta- ja toiminnan tukemismuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1. järjestää jäsenilleen kokouksia, keskustelutilaisuuksia, ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta sekä muita jäseniä kiinnostavia tilaisuuksia;
2. seuraa ja vaikuttaa lainsäädännön kehitykseen sekä osallistuu oikeuspoliittiseen keskusteluun;
3. harjoittaa yhdessä muiden koti- ja ulkomaisten juristijärjestöjen kanssa nuorten juristien edunvalvontaa ja vaikuttaa juristien koulutus- ja harjoittelukysymyksiin;
4. tarjoaa puitteet jäsenistön keskinäiselle yhteydenpidolle ja muillakin samankaltaisilla tavoilla toimii jäsentensä parhaaksi;
5. voi julkaista jäsenlehteä ja harjoittaa muuta julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa irtainta omaisuutta.
4 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon Suomessa tai ulkomailla suorittaneen henkilön. Hallitus voi hyväksyä jäseneksi myös
henkilön, joka on aiemmin erotettu yhdistyksestä yhdistyslain säätämillä perusteilla. Tällöin asiasta on tehtävä hallituksen kokouksessa nimenomainen päätös kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin on kulunut kymmenen vuotta ensimmäisen jäsenyyteen oikeuttavan tutkinnon suorittamisesta.
Kannattajajäseneksi voi hallitus hyväksyä yksityisen henkilön taikka rekisteröidyn tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Kunniajäseneksi voi hallitus kutsua
yksityisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla tukenut yhdistyksen toimintaa tai on erityisen ansiokkaasti toiminut nuorten juristien taikka juristikunnan hyväksi. Kunniajäsenyys on elinikäinen, mutta hallitus voi lakkauttaa sen samoilla perusteilla kuin varsinainen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä.
Lisäksi yhdistyksen jäseniä ovat ne henkilöt, jotka ovat jäseniä yhdistyksen aikaisempien sääntöjen nojalla.
5 § Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan.
Hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksen jäsen yhdistyslaissa säädetyillä perusteilla. Erottamispäätös on tehtävä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on edellisen kalenterivuoden jäsenyyteen oikeuttavan jäsenmaksun maksamatta kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Jäsenen pitää erota sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin on kulunut kaksikymmentä vuotta ensimmäisen jäsenyyteen oikeuttavan
tutkinnon suorittamisesta. Mikäli jäsen ei ole eronnut itse tähän mennessä, yhdistyksen hallitus voi erottaa hänet.
6 § Jäsenmaksu
Jäsenmaksujen suuruudesta ja jäsenmaksukausien kestosta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa.
Varsinainen jäsen suorittaa jäseneksi liittymisensä yhteydessä jäsenmaksun. Jäsenmaksukauden kesto on vähintään kalenterivuosi ja enintään kymmenen vuotta.
Kannattajajäsenet suorittavat kannattajajäsenmaksun, joka määrätään kalenterivuodeksi. Yksityisille henkilöille ja yhteisöille voidaan määrätä erisuuruinen kannattajajäsenmaksu.
Yhdistyksen kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
7 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.
Päätöksenteko
Yhdistyksen kokouksissa on yksi ääni jokaisella varsinaisella jäsenellä, joka on suorittanut jäsenmaksunsa. Varsinainen jäsen voi valtuuttaa toisen varsinaisen jäsenen käyttämään äänivaltaa
puolestaan. Kokouksessa on esitettävä yksilöity valtakirja joko alkuperäisenä, kopiona, sähköpostitulosteena tai telekopiona. Varsinainen jäsen voi edustaa kokouksessa itsensä lisäksi enintään kolmea yhdistyksen äänioikeutettua jäsentä. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Kannattajajäsenellä ja kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.
Vaalit
Vaalit voidaan, ellei erimielisyyttä ilmene, toimittaa ilman äänestystä. Erimielisyyden sattuessa toimitetaan enemmistövaali.
Jos valittavia henkilöitä on yksi, on ehdokkaan saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Ellei kukaan saa vaadittua enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys kahden ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saaneen välillä.
Jos valittavia henkilöitä on useampia, enemmistövaali toteutetaan siten, että jokainen äänioikeutettu voi äänestää enintään niin useaa ehdokasta kuin on valittavia. Tällöin jokainen ehdokas, jota jäsen äänestää, saa yhden äänen.
Valituksi tulevat ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.
Jos äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla.
Vähintään kahden äänioikeutetun jäsenen sitä vaatiessa tulee vaali suorittaa suljettuna lippuäänestyksenä.
Kokouskutsu
Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle ilmoituksella, joka julkaistaan vähintään viikkoa ennen kokousta yhdistyksen internetsivuilla.
Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Syyskokouksessa käsiteltävät asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. päätetään valittavien hallituksen jäsenten määrästä
7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
8. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja tarvittaessa heille varatilintarkastajat tai -toiminnantarkastajat
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
8 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4-11 muuta jäsentä. Hallituksen jäseneksi voidaan valita vain yhdistyksen varsinainen jäsen.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja se voi valita yhdistykselle pääsihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt. Hallitus voi erottaa toimihenkilöt kesken toimikauden.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kolmen hallituksen jäsenen vaatimuksesta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9 § Nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri tai taloudenhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi myöntää nimetylle henkilölle henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden.
10 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
11 § Sääntöjen muuttaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä tulee kulua vähintään kuukausi. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsuissa ja ehdotus uusiksi säännöiksi on saatettava jäsenten saataville vähintään viikkoa ennen kokousta. Tullakseen hyväksytyksi sääntömuutoksen tulee saada molemmissa kokouksissa vähintään 2/3 mahdollisessa äänestyksessä annetuista äänistä.
12 § Yhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä tulee kulua vähintään kuukausi. Kokouskutsuissa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Tullakseen hyväksytyksi purkamisehdotuksen tulee saada molemmissa kokouksissa vähintään 3/4 mahdollisessa äänestyksessä annetuista äänistä.
Jos yhdistys purkautuu tai se lakkautetaan, luovutetaan sen varat yhdistyksen kokouksen valitsemalle rekisteröidylle juristiyhdistykselle, joka toimii yhdistyksen omaksumien päämäärien hyväksi.
